Keski-Suomen maakuntaura
Niin kivasti kuin Upe on tarinoita valottanutkin tällainen digivanhus tarvitsee hyvän gpx-jäljen. Koska olin löytänyt tuon Muurameem menevän pätkän halusin ensin mennä sen. Paras arvaus reitin alkupätkästä oli Tommilla Kesäyön unelmasta vuodelta 2014. Muuramesta eteenpäin löysin jälki.fi palvelusta jonkun seikkailijan pyöräjäljen, sekä Korpilahti-Surkee reitin. Näihin reitteihin ei siis ilmeisesti ollut mitään virallisia karttoja joten reittien polut ovat perimätiedon ja maastohavaintojen varassa. Tommilta löytyi virallisista kartoista skannaukset jotka otin onnellisena vastaan. Näin sain Hangasjärvi-Ladunmajan täytettyä rengaslenkiksi.
Keski-suomen liitto on tilannut tutkielman jonka voi lukea täältä, siinä on seuraavanlainen kuva tulevasta lenkistä.
Kävin siis yhden päivän speed-hiken kevein varustein. Tämä kierros oli n. 75km + siirtymät 10km. Kuvasin kaikki kohtaamani maakuntauramerkinnät. Toivottavasti saan jossain välissä tehtyä aiheesta oman sivunsa.
Talvella sain pitkisajatuksena tulla Jämsästä Jyväskylään suksilla, sitä voi tutkailla tästä.
Metsittyvä ura kuitenkin mietitytti minua matkan aikana ja pohdiskelin voisiko perustaa yhdistyksen joka pyrkisi pitämään uraa avoinna ja järjestämään mahdollisesti hiihto, juoksu, patikka tai pyöräilyreissuja reitille. Homma vaatisi kuitenkin tukevan pohjan. Joko ulkoilulakiin perustuvan reitin tai sitten maanomistajien sopimuksiin perustuvan, jotta olisi lupa raivaustöihin.
Ely-keskuksen ympäristölakimies valitettavasti torppasi parhaan mahdollisuuden välittömästi sillä sen diaarista ei löytynyt ulkoilulakiin perustuvaa merkkausta ja kertoi selvityksen perusteella asialla olleen Keski-Suomen liiton ja maanomistajien kanssa tehtyjä sopimuksia.
Keski-Suomen liitosta tuli myös vastaus jossa kerrottiin Seppo Haukan tietävän aiheesta parhaiten. Pian löytyi lisää tietoa Jyväskylän Ladun tapahtumasta jossa mies oli valoittanut asiaa vain puoli vuotta sitten. Olin auttamattomasti myöhässä mutta luin raportin ladun jäsenlehdestä. Tässä muutamia poimintoja:
Seppo Haukka ja Risto Vuolle-Apiala kertoivat, että maakuntauran perusajatuksena oli, että K-S maakuntaliitto tekee maanomistajien kans-sa sopimukset maa-alueen raivauksesta ja käy-töstä ja rakentaa taukopaikkojen varustukset. Kuntien vastuulla olisi ollut reitin ylläpito. Reitti pääsi rapautumaan, kun ainoastaan Jyväskylä + mlk ja Laukaa hoitivat velvoitteensa.
Keskustelun yhteenvetona voisi todeta, että maakuntauran ylösrakentaminen nykyresurs-sein ei ole realistista. Kaiken em. lisäksi hank-keella pitäisi olla koordinoiva elin. Olisiko se nykyinen Keski-Suomen liitto? Lähinnä tulee päällimmäiseksi ajatus, että kehitetään nykyre-sursseilla olemassa olevaa tilannetta.
Minusta tällainen keskustelu on jonkinlaista luonnossaliikkujien aliarviointia. Jos minä pääsen suksilla tulemaan uraa vuonna 2019 niin eiköhän se ole muillekkin mahdollista. Ihan kuin metsässäkävelyyn tarvittaisiin opaskoira. Nykyihmiset osaavat ladata kännykkään kartta-appikset avuksi joka helpottaa metsittyneissä kohdissa - isoin ongelma on jos reittiä ei ole karttaan merkitty. Ja karttaan merkitseminen openstreetmapin aikaan on kansalaisillekkin helppoa tai kuka tahansa voi tehdä reitistä gpx-jäljen.
Usein keskustelu siirtyy myös hakkuuaukkoihin. Jos reitin pituus on 75km niin mitä luulet haittaako pitkässä juoksussa parin kilometrin hakkuuaukot: ei haittaa. Ongelma on siinä että hakkuuaukkoihin ei jätetä merkkejä polusta. Nykyisin kun on tapana jättää muutama "tolppapuu" hehtaaria kohden kuoriaisille ja muille pökkelön ystäville, niin miksei voisi säästää pökkelöiksi näitä reitti-merkkipuita? Näin on tehty pirkan-taipaleella naapurimaakunnassa ja voin sanoa sen toimivan hyvin kun polku pysyy reitillään eikä lähde kiertelemään.
Isompi ongelma on kun liian pitkiä pätkiä on tylsiä metsä- tai pikiteitä ;)
Mutta jos palataan takaisin maakuntauran pariin, en osaa sanoa mikä olisi se oikea tapa toimia. Jos saisi listattua kiinteistötunnukset (kartta.jkl.fi) saisi rahaa vastaan maanmittauslaitokselta maanomistajien nimet, mahdollisesti yhteystiedot. Osaa tuskin saisi millään kiinni. Osa kieltäytyisi. Sitten joutuisi uudelleen reitittämään, se olisi monen vuoden työ.
Hapokkaampi tapa olisi käydä vaan yksinkertaisesti merkkaamassa lisää nauhaa metsään ja kunnollinen digijälki muutamalla reittiselostuksella. Ei varsinaisesti kuulu jokamiehen oikeuksiin, mutta toisaalta ei niitä nykyisiä merkintöjä joita yhä löytyy satamäärin ole metsästä kerätty pois. Ei kai kukaan huomaa jos niitä tulee muutama lisää. Kunnan alueella näin voikin toimia, koska kunnat ensisijaisesti haluavat ihmisten liikkuvan, mutta yksityiseltä on lisäyksiinkin kysyttävä lupa. Yksikään mätäomena ei saa pilata satoa.
Polut pysyvät kunnossa kun niitä käyttää, paras tapa on tehdä hyvä sivusto jossa kerrotaan reitistä ja sen nähtävyyksistä ja joka sisältää digitaaliset reittipolut. Nopeaksi hiihtoreitiksi ei maakuntaurasta ole ilman raivauslupaa, mutta ei se meitä seikkailijoita estä yrittämästä silloin tällöin.
Tällä hetkellä Keski-Suomen maakuntaura on omien tietojeni mukaan ns. virallisesti olemassa reittinä Saarijärven ja Kannonkosken alueella, missä reittiä ollaan myös kunnostamassa ja merkitsemässä paremmin maastoon. Lisäksi Laukaan Metsoreitti noudattelee maakuntauraa, vaikka ei maakuntauran nimeä enää kannakaan. Muiden kuntien osalta maakuntauramerkinnät maastossa ovat niitä vanhoja, vaikka iso osa maakuntaurasta onkin edelleen osa monen kunnan ulkoilureitistöä joko ilman nimeä, osana toisin nimettyä reittiä tai vain näkyy polkuina / latureitteinä mastossa.
VastaaPoistaNäinä aikoina sekä vanhoja että uusia retkeilyreittejä saa käytännössä parhaiten työstettyä hankerahoituksella, jos vain saa projektin pystyyn ja mm. kyseisen kunnan / kunnat / jne. mukaan jo projektin suunnitteluvaiheessa. Reitin raivaustarpeet ja muu mahdollinen ylläpito (esim. taukopaikat, pitkokset, merkinnät, opasteviitat, huoltovastuut) mietitään ja suunnitellaan samoin nykyään usein tällaisen projektin puitteissa, jos esim. kunta ei ole jo vanhastaan pitänyt asioista huolta.
Reitin merkitseminen edellyttää lupaa jokaiselta maanomistajalta ja mikäli lupaa ei joltain heltiä, on kyseinen maa-alue kierrettävä tai joskus koko reitin merkintä ja kyseisen reitin toteutus tyssää lupien puutteeseen. Jokamiehen oikeuksilla kulkeminen on onneksi vanhalla maakuntaurallakin edelleen ok, mutta uusien merkintöjen tekeminen maastoon ei, jos lupia ei ole.
Maakuntaura on pulpahdellut eri yhteyksissä esiin muutaman viime vuoden aikana. Jyväskylä-Jämsä -välin herättäminen henkiin uudelleen olisi tosi kiinnostava projekti, mutta edellyttää että vähintään reitin varren kunnat lähtevät mukaan, ylläpitovastuidenkin takia.
Minulla on aika lailla koko setti maakuntauran vanhoja A4-printtikarttoja, joten ole yhteyksissä, jos sinulta jotain karttoja puuttuu tai muutenkin maakuntauran merkeissä :)